Moikka ja tervetuloa uuteen postaukseen! Tässä postauksessa
kerron kaiken mitä olen tehnyt viimeisen kahden kuukauden aikana, jolloin en
ole kirjoittanut blogiini. Jokapäiväisessä elämässäni ei ole tapahtunut mitään
erityistä, koska täällä arki kulkee aivan loistavasti ja se ei tunnu enää
uudelta.
Lokakuun viimeisellä viikolla otimme ”graduation photos”,
jotka onnistuivat minulta yllättävän hyvin ja tilasin ne suoraan Suomeen.
Vaikka en valmistukkaan täältä, otin kuvat silti, koska olin aina halunnut
pitää kyseistä lakkia päässä. Sellaisia nimittäin näkee kaikissa elokuvissa, ja
onhan ne nyt hienomman näköisiä, kuin Suomen ylioppilaslakit. Seuraavana
päivänä oli Halloween ja se on täällä yllättävän iso juhla. Olimme koristelleet
talon ja koversimme kurpitsoja, joka oli oikeasti aika kivaa. Kävimme hakemassa
kurpitsat pieneltä torilta, jota piti pystyssä mukava nainen, jolla oli ollut
myös vaihto-oppilas. Torilla oli myös maissisokkelo, joka oli kokonaisen pellon
kokoinen. Kävimme myös Halloween juhlissa, joihin olin pukeutunut punahilkaksi.
 |
| Graduation kuva |
 |
| Valitsemassa kurpitsoja |
 |
| Maissisokkelo |
 |
| Kovertamassa kurpitsoja siskojen kanssa. Rachel vasemmalla, Michelle keskellä ja Hanna oikealla. |
 |
| Valmiit kurpitsat |
Marraskuussa 11. päivä oli Remembrance Day. Se tarkoitti
sitä, että kaikki pitivät unikonkukkaa (poppy) takissa marraskuun alusta 11.
päivään asti. Remembrance Daynä muistellaan kanadalaisia sotilaita, jotka
menehtyivät toisessa maailmansodassa. Koulussamme pidettiin myös juhlatilaisuus
salissa. Täällä koulunjuhlat ovat paljon hienompia, kuin lukion juhlat
Suomessa, mutta ala- ja yläasteemme juhlamme olivat paljon parempia, kiitos
tanssi- ja musiikkilinjojen. Kävimme myös katsomassa host siskolleni Rachelille
ammattikorkeakoulua Londonissa ja Kitchenerissä. Ammattikorkeakouluvierailut
olivat aika mielenkiintoisia, vaikka olen itse hakemassa yliopistoon. Rachel
haluaa tulla sähkömekaanikoksi ja esittelyissä he näyttivät meille, miten
tietyt laitteet toimivat ja pitkän fysiikan ansiosta ymmärsin jotain.
Marraskuussa oli myös asesesonki, joka tarkoitti sitä, että puolet koulun
oppilaista oli metsästämässä hirviä eikä koulussa. Menin myös host isäni kanssa
kerran metsästämään, mutta emme saaneet mitään. Näimme kuitenkin kaksi hirveä
ja teeriä. Metsästäminen oli ihan kivaa, välillä se oli aika tylsää, koska
meidän piti istua hiljaa ja yrittää nähdä saalista. Host siskoni Rachel ja
Hanna nappasivat kuitenkin itselleen hirvet. Minusta se oli hieman karmaisevaa,
mutta jos hirvi olisi ollut lähellä, olisin koettanut itsekin ampua sen. Ainoa
ongelma on se, että jos ampuu hirven, se pitää myös kuoria ja ottaa kaikki
sisukset itse pois, ja en suostunut edes mennä katsomaan sellaista.
Marraskuussa menimme myös kurlaamaan liikuntatunnilla, joka on aika kivaa ja
olin siinä aika hyvä. Ei kyllä Suomen liikunnassa tällaista tehtäisi. Sain myös
marraskuun lopulla paketin kotoa, jossa oli tavaroita, joita olin unohtanut ja
joululahjoja host perheelleni.
 |
| Kurlaamassa |
 |
| Metsästämässä |
 |
| Metsästysvaatteet |
 |
| Metsästysmaja |
 |
| Teerejä |
 |
| Ammattikorkeakoulussa sisällä oli kahviloita luokkahuoneiden välissä |
 |
| Ensilumi tuli marraskuun 9. päivä |
Joulukuussa kävimme joulumarkkinoilla, jossa oli paljon
kauniita valoja ja erilaisia kojuja, joista saattoi osaa samanlaisia asioita,
kuin Tuomaanmarkkinoilta Suomesta. Järjestimme Business and Leadership
-tunnilla koulun tanssijaiset nimeltä Semi Formal. Semi Formal järjestetään
Kanadassa monissa kouluissa ja se on samanlainen kuin Prom, mutta sinne
pukeudutaan erilaisesti. Suomessa Semiä voisi verrata koulun discoon, mutta
täällä lähes kaikki tulivat paikalle ja tanssivat mukana. Kun kerroin kaikille
millainen ”Finnish Prom” eli Wanhat on, kaikki sanoivat, että se kuulostaa
todella tiukalta ja oudolta. Semi onnistui kutenkin hyvin ja saimme paljon
kehuja. Joulukuussa menimme myös pulkkailemaan pellollemme, mutta sidoimme
pulkat mönkijän perään ja siskoni ajoi sillä ympäriinsä pulkat ja me perässään.
Siinä olisi voinut käydä todella pahasti, mutta se oli hauskaa. Harjoittelin
myös murtomaahiihtoa samalla, mutta se oli aika vaikeaa, koska sukseni purivat
nurmeen kiinni, joten ne eivät luistaneet. Pääsin siis ”Nordic Skiing”
joukkueeseen, jossa hiihdämme tyylillä nimeltä ”skate skiing”. Sitä on todella
vaikea hiihtää, jos lunta ei ole pakattu yhteen. Minulla oli myös
hiihtokilpailut joulukuussa Duntroon nimisessä paikassa. Nämä olivat siis minun
ensimmäiset kilpailut ja koko kilpailun aikana satoi vettä ja lumi oli todella
märkää, joten hiihto oli aika vaikeaa ja hidasta. Tiesin, että olisin pystynyt
parempaan, mutta reitti oli 4.5 km ja minulla kesti 30.31 minuuttia hiihtää se.
Onneksi minulla on vielä viisi kilpailua jäljellä, joten voin vielä saada
tavoitteeni eli 5 minuuttia per kilometri. Duntroon kilpailuissa minulla oli
6.6 minuuttia per kilometri.
 |
| Joulumarkkinoilla pystyi paistamaan itse leipää tikun päästä |
 |
| Pulkkailemassa |
 |
| Vaarantamassa henkeä |
 |
| Semi Formal |
 |
| Dezirae ja minä |
 |
| Minä ja Jaydin |
 |
| Minä ja Ally |
 |
| Hanna, minä ja Rachel |
 |
| Minä ja Kirsten |
 |
| Minä ja Lisa |
 |
| Hiihtokilpailuissa |
 |
| Kuolemassa hiihtokilpailuissa |
Kiitos, kun luit tämän postauksen. Yritän tästä lähtien
kirjoittaa useammin, mutta elämäni täällä on jo rutinoitunut, joten mikään ei
ole enää kauhean ihmeellistä.
-Anni
Kommentit