Perheen vaihto

Moikka ja tervetuloa uuteen postaukseen! Vaihdoin perhettä 13. lokakuuta ja pääsin uuteen perheeseen viikon odottelun jälkeen. Kerron tässä postauksessa perheenvaihto prosessista, mutta en kuitenkaan kerro täällä syitä siihen.

Lauantaina 13. lokakuuta aamulla tulin kotiin ystäväni luota ja aloin pakkaamaan heti sen jälkeen, jossa minulla kesti noin puolituntia. Pakkauksen loppuvaiheilla aluevalvojamme Ellen tuli hakemaan minut ja double placement siskoni, Aitzin, entisiltä host vanhemmiltamme. Sen jälkeen meille piti löytää paikka, jossa voisimme asua siihen asti, kun saimme uudet host perheet. Aitzi meni sen jälkeen Ellenin luokse asumaan Winghamiin. Koulumme on siis Winhamissa, joten Aitzi pystyi käymään koulua, mutta minut sijoitettiin Monktoniin, YFU Kanadan pomon luokse, Leahlle. Monkton on noin tunnin ajomatkan päässä koulusta, joten en pystynyt käymään koulua viikkoon.

Olin arvannut perheenvaihdon tulon, joten muutama ystäväni oli kutsunut minut heille asumaan. Ystäväni Rachelin perhe oli todella kiinnostuneita ottamaan minut, joten autossa matkalla Monktoniin laitoin viestin Rachelille, että jos he haluavat ottaa minut, niin nyt voi ottaa yhteyttä YFU:hun. Olin tavannut Rachelin vanhemmat muutamaan kertaan ja he ovat todella mukavia. Rachelin vanhemmat ovat siirtolaisia Alankomaista ja he ovat ammatiltaan maanviljelijöitä. Meillä on seitsemän hevosta, kolme koiraa, kymmenen kanaa, kaksi possua ja 300 lammasta. Minulla on nyt neljä host siskoa: Rachel, joka on minun ikäinen, Hannah, joka on syntynyt 2002, Michelle, joka on syntynyt vuonna 2005 ja Naomi, joka on syntynyt vuonna 1996, mutta hän ei asu enää kotona, vaan hän on lähtenyt jo opiskelemaan. Kaikki siskoni ovat todella mukavia ja tulen hyvin toimeen kaikkien siskojeni kanssa.

Kun olin viikon Monktonissa en halunnut häiritä Leahia, joten olin omassa huoneessani tekemättä mitään. Puhuin joka päivä facetimeä ystävieni kanssa ainakin kahdeksan tuntia päivässä, ja koska puhuin suomea suurimmanosan ajasta, huomasin muutaman päivän jälkeen, että englantini oli hieman takkuisempaa. Minulla oli siis todella tylsää ja en oikein voinut auttaa kotitöissä, koska niitä ei ollut lähes ollenkaan. Kun palasin kouluun todella moni ystäväni täällä tuli sanomaan minulle, että heillä oli ikävä minua ja moni opettaja toivotti minut tervetulleeksi takaisin, joka oli minusta aika outoa. Olinhan poissa vain viikon.

Koska olin etsinyt itselleni host perheen minulla kesti perheenvaihto vain viikon, mutta Aitzille ei ole vieläkään löydetty uutta perhettä kahdenviikon jälkeen, joten jos aiot vaihtaa perhettä, niin suosittelen, että etsit itse itsellesi uuden perheen. Tällöin saat todennäköisesti myös sinun ikäisesi host sisaruksen, joka on minusta ihanteellinen tilanne.

Heti, kun muutin uuteen perheeseen, minusta tuntui todella rentoutuneelta ja tervetulleelta. Sain tervetuliaislahjaksi perheeltäni Kanadan lipulla varustetut hanskat ja pipon, ja yleensä host perhe ei anna mitään vaihto-oppilaalle. Minulla ei kuitenkaan ollut mitään perheelleni, koska olin antanut kaikki tuliaiseni ensimmäiselle perheelleni. Mutta perheeni Suomesta lähettää sitten joulun tienoilla paljon tavaraa Suomesta minulle ja perheelleni täällä Kanadassa.

Kiitos, kun luit tämän postauksen! Tähän koko perheenvaihtoon liittyy paljon draamaa ja heti, kun olen Suomessa ja en kuulu enää YFU:n vaihtojärjestelmään, kerron kaiken tänne. Suomen YFU hoiti heidän asiansa kuitenkin todella mallikkaasti. Perheen vaihto on siis todella nopea ja normaali asia.